Yhteistyöjohtajan kolumni: Ensihavaintoja hallitusohjelmasta

Neljän puolueen hallitusohjelmaneuvottelut ovat päättyneet Helsingin Säätytalolla ja tuotos julkistettiin perjantaina 16.6.2023. Hallituksen virallisen nimittämisen jälkeen alkaa ohjelman täytäntöönpano ja arkinen työ, jossa tavoitteet saavat lainsäädäntötyön muodossa konkreettista sisältöä. Osa tullee keskusteluttamaan eduskuntaa ja kansalaisia kiivaastikin osan jäädessä vähäisemmälle julkiselle huomiolle.

Hallituksen tavoitteena on vahvistaa julkista taloutta vaalikauden aikana kuudella miljardilla eurolla, mikä tarkoittaa myös valtion, tuoreiden hyvinvointialueiden ja kuntien velvoitteiden ja rahoitusperusteiden arviointia. Useista muista Euroopan maista poiketen Suomen kuntien autonomia on hyvin vahva ja kuntia koskevat toimenpiteet jäävät pitkälti kuntien itsensä toteutettaviksi.

Kuntien olemassaolon oikeutus ja rooli tunnustetaan myös jatkossa. Hallitusohjelman mukaan ”kunnille turvataan keskeinen rooli suomalaisessa yhteiskunnassa ja julkisessa hallinnossa. On tärkeää, että koko Suomi pysyy elinvoimaisena ja kuntien ja kaupunkien rooli kasvun mahdollistajana tunnistetaan. Jokaisen kunnan on pystyttävä tarjoamaan perustuslain mukaisesti peruspalvelut erityisesti sivistyspalveluissa. Kunnilla on myös edelleen avainmerkitys elinkeinopolitiikan, ympäristön, asumisen ja maankäytön kysymyksissä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden siirryttyä hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle korostuu myös kunnan tehtävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, joka näkyy muun muassa vapaa-ajan- sekä kulttuuripalveluiden järjestämisessä.”

Edellä todettu on tuttua kuntien päätöksenteossa mukana olleille ja useat kunnat ovatkin varautuneet tähän jo ennakoiden. Sen sijaan hieman uutena, joskin odotettuna, tulokulmana on kuntien erilaisuuden vahvempi tunnustaminen ”mahdollistamalla erilaisten ja eri kokoisten kuntien tehtävien hallitun eriyttämisen”. Kaupunkien ja niiden ympärillä olevien seutujen asema tulee korostetusti esille hallitusohjelman kuntapoliittisessa osassa: ”Vahvan kaupunkipolitiikan synnyttämä kasvu hyödyttää koko yhteiskuntaa ja tuo resursseja myös kaupunkiseutujen ulkopuolella sijaitsevien alueiden kehittämiseen.”

Tarkastelunäkökulman nostaminen yksittäisistä kunnista kaupunkiseutuihin ei vähennä yksittäisen kunnan intressiä ensisijaisesti oman alueensa kehittämisessä mutta se korostaa keskinäisriippuvuutta koko seudun menestyksessä. Esimerkiksi Uudenmaan maakunnan menestyminen Suomen Yrittäjien tuoreessa barometrissä sataa kaikkien maakunnan kuntien ja yritystenkin laariin.

Huomionarvoista on myös hallitusohjelman kirjaus MAL-sopimusmenettelyn jatkamisesta nykyisten yhdeksän kaupunkiseudun kanssa, vaikka kuntien maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevat linjaukset ovat joutuneet joissakin kunnissa voimakkaan kritiikin kohteeksi. Helsingin seudulla kuntien ja valtion väliset sopimusneuvottelut alkavat heti kesälomakauden jälkeen ja mm. infrastruktuuri- ja asuntotuotantoinvestoinneista on tarkoitus sopia loppuvuodesta 2023. KUUMA-kuntien edunvalvonnalla on ollut aikaisemmin ja toivottavasti myös tällä kierroksella merkittäväkin vaikutus MAL-sopimuksen sisältöön.

Toisaalta valtion kuntiin kohdistamaa ohjausta pyritään lähtökohtaisesti väljentämään: ”Kaikkien kuntien toimintaedellytyksiä vahvistetaan jatkamalla normien purkamista nykyisestä kuntien tehtäväkentästä. Tarkoitusta varten hallitus käynnistää kuntien normituksen keventämisohjelman, johon kytketään kaikki kuntia ohjaava sektorilainsäädäntö soveltuvin osin. Kuntien toiminnan ja tehtävien mitoitusta ja toteutustapojen yksityiskohtaista sääntelyä karsitaan.”

Edellä mainittu kirjaus toteutuessaan lisää kuntien itsemääräämisoikeutta niiden tehtävien ja vastuiden ja osalta, jotka kunnille ovat ainakin toistaiseksi vakiintumassa. Tätä miniminormiohjausta tullaan kokeilemaan kunta- ja aluekohtaisesti – ja siinä näkisin mielelläni KUUMA-seudun ja sen kunnat aktiivisina toimijoina.

Tarmo Aarnio
KUUMA-seudun yhteistyöjohtaja