Väestökehitys KUUMA-seudulla vuonna 2023

Väestömäärät ja muuttoliike kiinnostavat useimpia kuntia, koska ne viestivät tai ainakin niiden oletetaan viestivän myös kunnan vetovoimasta. Täytyy kuitenkin muistaa, että erityisesti viime vuosina yleistyneet erilaiset elinvoima-, vetovoima ja pitovoimatekijöitä arvioivat kuntien elinvoimatutkimukset koostuvat monesta muuttujasta eikä väestönkasvu itsessään takaa kunnan elinvoimaisuutta. Eikä edes elinvoimaisimmiksi rankatut kunnat välttämättä ole kärkijoukoissa kuntataloutensa näkökulmasta.

KUUMA-kunnat olivat vielä reilu vuosikymmen sitten kestomenestyjiä asukasmäärän kasvua tarkasteltaessa. Sittemmin muuttoliike tasaantui ja myös hieman eriytyi KUUMA-seudun sisällä. Korona-aika hidasti muuttoliikettä koko maassa, mutta nyt näyttää jälleen siltä, että rajallinen joukko kaupunkeja ja niitä välittömästi ympäröivät kehysalueet ovat muuttajien kannalta houkuttelevimpia. Ennakkotiedot vuoden 2023 väestönkehityksestä tukevat tätä myös Uudellamaalla, jonka 26:sta kunnasta puolessa (13) asukasluku kasvoi.

Itse asiassa koko Uusimaan asukasluku kasvoi vuonna 2023 eniten koskaan eli noin 27 100 asukkaalla, joista maahanmuuton osuus oli noin 22 200 asukasta. On huomioitava, että maahanmuuttajiin sisältyy kotikuntalain tarkistuksen myötä noin 5 000 ukrainalaista.

Toisaalta syntyvyys oli Uudellamaalla vuonna 2023 ennätyksellisen alhaista: luonnollisen väestönlisäyksen vaikutus oli vain vajaat 1 400 henkilöä, kun se vielä reilu vuosikymmen sitten oli yli 7 000. Vaikka tämä kehitys on yleisesti tiedossa, siihen ei ole suhtauduttu riittävällä vakavuudella. Suomen kaltaisen pienen ja reuna-alueella sijaitsevan maan ei ole varaa menettää parasta menestymispotentiaaliaan eli osaavia ja koulutettuja kansalaisiaan.

Kotimaan muuttoliike on palautunut lähes koronaa edeltäneelle tasolle, joten siinä suhteessa olemme palanneet ”normaaliin”. KUUMA-kunnille on tyypillistä, että ovi käy yleensä runsaasti molempiin suuntiin eli lähtijöitä ja tulijoita on molempia runsaasti. Tätä selittää osin opiskelijaikäluokkien siirtymiset isompiin kaupunkeihin, mutta sitä selittää myös kenties seutumme asukkaiden herkempi muuttoalttius ylipäänsä. Mielenkiintoista on nähdä, miten asuntomarkkinoiden nykyiset vaikeudet vaikuttavat Uudenmaan ja KUUMA-kuntien muuttolukuihin jatkossa.

KUUMA-kuntien lukuja tarkasteltaessa yli prosentin väestönkasvuun ylsivät Tuusula (2,4 %), Järvenpää (1,9 %), Kerava (1,5 %), Sipoo (1,2 %) ja Kirkkonummi (1,1 %). Väestö kasvoi myös Nurmijärvellä (0,7 %), Hyvinkäällä (0,2 %) sekä Mäntsälässä (0,2 %). Vihti (-0,3 %) ja Pornainen (-0,7 %) jäivät viime vuoden osalta kasvutta. Kuntien yhtä vuotta koskevien kasvulukujen arvioinnin sijaan tulee seurata pidempää aikajännettä. Esimerkiksi kuntien asuinrakentamisen kaavoitus-, tontti- ja rakentumistilanne vaikuttaa yksittäisen kunnan vuoden lukuihin merkittävästi ja nyt asuntomarkkinoiden poikkeustilanteella on silläkin oma vaikutuksensa.

Kuntiemme kasvuluvuista olisi helppo päätellä, että etäisyys pääkaupunkiseudun kaupungeista korreloisi kunnan väestönkasvua. Ehkä näin onkin, mutta myös kunnan omalla tahtotilalla ja toiminnalla on vaikutusta. Monipuolinen ja kohtuuhintainen asuminen, sujuvat joukkoliikenneyhteydet ja liikenneväylät ylipäänsä, toimivat peruspalvelut, huolenpito infrastruktuurista ja kunnan yleiskuvasta ovat tylsiä mutta toisaalta aivan keskeisiä tekijöitä kunnan houkuttelevuuden lisäämisessä. Lisäksi kunnan koon mukaiset vapaa-ajan harrastusmahdollisuudet sekä sopivasti pilkettä markkinointiin – näistä kaikista on menestyvä kunta tehty. Ja menestys parantaa useimmiten kunnan tai seudun mielikuvaa houkutellen uusia asukkaita ja muitakin toimijoita. Tänä päivänä Tampereen seutu on tästä hyvänä esimerkkinä – KUUMA-seudulla on siihen vähintään yhtä hyvät mahdollisuudet.

Lähde: Uudenmaan liiton uutinen väestönkasvusta vuonna 2023 (linkki Uudenmaan liiton uutiseen(siirryt toiseen palveluun))

Tarmo Aarnio
yhteistyöjohtaja
KUUMA-seutu liikelaitos