Tarmo Aarnio: Osaamisen Suomi

Suomi on useilla mittareilla arvioituna hyvä maa. Täällä on hieman syrjässä asuva maailman onnellisin kansa, joka saa elää toimivassa, tasa-arvoisessa ja turvallisessa yhteiskunnassa. Vaikka todellisuus ei aina aivan tuota olisikaan, tarjoaa maamme joka tapauksessa hyvät lähtökohdat hyvinvoinnille ja menestyksellekin.

Suomen menestyksen yhtenä merkittävänä selittäjänä on koulutusjärjestelmämme, joka mahdollistaa jokaiselle lähtökohdista riippumatta pääsyn tiedon ja osaamisen kehittämisen lähteille. Pienenä kansakuntana osaamisemme tason ylläpitäminen on erityisen tärkeää. Sijaintimme, luonnonvaramme tai kotimarkkinamme eivät suoranaisesti tarjoa lähtökohtaisia apuja.

Tähän saakka koulutuksen ja sivistyksen merkitys on tunnustettu laajasti. Olemme olleet huolissamme mm. koululaistemme oppimistulosten laskusta, koulujen todellisista tai kuvitelluista tasoeroista, ammatillisen opetuksen vastaamattomuudesta työelämän tarpeisiin ja korkeakoulututkinnon suorittaneiden alhaisesta osuudesta. Huolestuneisuudelle on syytäkin. Suomen menestys on vahvasti riippuvainen osaamisesta ja osaajista.

Hallituksen kehysriihi tarjosi huhtikuun puolivälissä kitkerää kalkkia moneen suuntaan. Kuten ymmärrettävää, voimakkain julkinen keskustelu virisi yksilöön kohdistuvien etujen heikennyksistä tai verokannan muutoksista. Toisaalta esimerkiksi leikkaukset ammatillisen opetuksen rahoitukseen ja sitä kautta sisältöön, korkeakoulutasoisen opiskelupaikan rajoittaminen vain yhteen kerrallaan, opiskeluaikaisen toimeentulon lainapainotteisuuden jatkuminen, ns. avoimien opiskelupaikkojen maksukorotukset sekä aikuiskoulutustuen lakkauttaminen eivät välttämättä suoranaisesti kannusta elinikäisen oppimisen tielle.

Suomi ei sijainnistaan huolimatta ole mikään suljettu linnake. Tänne muutetaan ja vähäisemmässä määrin myös muutetaan pois. Samoin yrityksiä perustetaan ja tarvittaessa siirretään muualle. Huoli osaamisesta on samalla huoli myös kansainvälisestä kilpailukyvystämme. Mikäli emme pysty tarjoamaan riittävästi osaavaa työvoimaa yritysten tarpeisiin, sitä ei suurillakaan investointiavustuksilla kyetä paikkaamaan. Työvoiman lisäksi yrityksen sijoittumispäätökseen vaikuttavat tutkitusti logistiset yhteydet eli saavutettavuus ja asiakkaiden läheisyys. Nämä ovat tunnistettavissa myös Suomen sisäisessä paikkajaossa.

Helsingin seutu on veto-, pito- ja elinvoimaltaan Suomen kärkeä. Täällä on myös valmiiksi osaamista ja kouluttautumismahdollisuuksia, jotka mahdollistavat sekä korkean teknologian yritysten että palvelualan työntekijätekijätarpeeseen vastaamisen. Kuitenkin esim. KUUMA-seudun ammatillista opetusta tarjoavat oppilaitokset ovat ilmaisseet vakavan huolensa koulutuksen ja osaamisen tulevaisuudesta. Tuohon huoleen, kuten myös huoleen korkeakoulujen aloituspaikkojen maantieteellisestä epäsuhdasta, on helppo yhtyä.

Tarmo Aarnio
yhteistyöjohtaja, KUUMA-seutu liikelaitos
8.5.2024