KUUMA-seudun kunnilla on elinvoimaa

KUUMA-seudun kunnat olivat hyvin edustettuina raportissa Suomen eri alueiden välisistä elinvoima-, vetovoima- ja pitovoimaeroista.

Kunnallisalan kehittämissäätiö (KAKS) julkaisi marraskuun lopussa raportin Suomen eri alueiden välisistä elinvoima-, vetovoima- ja pitovoimaeroista. Koska suomalaiset ovat kilpailuhenkistä kansaa, alueiden jakaminen menestyjiin, sinnittelijöihin ja häviäjiin kiinnostanee meitä useimpia. Kuten kaikissa tutkimuksissa ja selvityksissä, vertailtavat kriteerit ovat tässäkin keskeisessä roolissa.

Raportissa tarkasteluyksikköinä toimivien kuntien elinvoimaisuutta arvioitiin kymmenen muuttujan voimin, mm. asukkaiden koulutustason, mediaanitulojen ja sairastavuuden sekä kunnan taloudellisen tilan perusteella. Veto- ja pitovoimaa arvioitiin puolestaan mm.  väestökehityksen, asuntojen rakentamisen ja niiden hintatason pohjalta niin ikään kymmenen eri muuttujan näkökulmasta.

Siksi ei olekaan mikään yllätys, että edellisten yhdistelmänä muodostettavan ns. EVP-indeksin eli elinvoima-, vetovoima- ja pitovoimaindeksin perusteella kymmenen parhaan kunnan joukosta seitsemän löytyy Helsingin ja Espoon johdolla Uudeltamaalta. Kuudentoista parhaimman kunnan joukosta peräti kuusi löytyy KUUMA-seudulta. Mielenkiintoiset korkealle sijoittuneet poikkeamat valtavirrasta muodostavat eräät Lapin kunnat; Kittilä (9.), Kolari (27.) ja Inari (29.) Jää nähtäväksi, että onko korona-aika tuonut em. kunnille väliaikaista vai pysyvämpääkin nostetta.

KUUMA-kuntien menestystä siivittää toki sijaintimme pääkaupunkiseudun ulkokehällä. Se tuo kuntiemme asukkaille suuren työpaikkareservin ja vähintään kohtuulliset yhteydet töihin ja vapaa-ajankin rientoihin. Yrityksille KUUMA-seutu tarjoaa puolestaan tilaa asettua ja laajentua. Työllisyys- ja elinkeinopalvelujen siirto valtiolta kunnille yhdistettynä seutumme monipuoliseen ja laadukkaaseen koulutustarjontaan voi tuoda aivan uuden vaihteen. Toivottavasti osaamme kehittää aluettamme kokonaisuutena sopivasti keskenämme sparraillen, mutta ei verisesti kilpaillen.

EVP-indeksi ei kuitenkaan ole hyvän kunnan tai ainakaan hyvän elämän edellytys. Elämisen laatuun vaikuttavat monet muutkin tekijät, sellaisetkin, joille ei voida antaa numeerista arvoa. Kuntalaiskyselyissä korostuvat useimmiten arkea sujuvoittavat seikat: lyhyet etäisyydet, kunnallisten ja kaupallisten palvelujen saavutettavuus, hiihtolatujen kunto tai koirapuistot. Nämäkin mainitaan KUUMA-kuntien asukaspalautteissa viihtyisyyttä lisäävinä tekijöinä. On kuitenkin ilmeistä, että kilpailu kuntien kesken kiristyy ja jako selviytyjiin ja häviäjiin käydään ennemmin tai myöhemmin. Siinä voi kuntien yhteistyö eri muodoissaan osoittautua selkeäksi menestystekijäksi koko seudulle.

Tarmo Aarnio
Yhteistyöjohtaja
KUUMA-seutu liikelaitos

Lisätietoja raportista: Kunnallisalan kehittämissäätiö (KAKS)(siirryt toiseen palveluun) ja tarmo.aarnio@kuuma.fi