Kunnat, sote ja valtionosuudet

Eduskunnan syysistuntokauden käynnistyminen ja tuoreen hallituksen linjaukset tuoreine budjettiehdotuksineen ovat sähköistäneet poliittisen kentän. Hereillä on oltu myös hyvinvointialueilla ja kunnissa, joihin valtiovallan päätökset suuresti vaikuttavat. Poliittisen retoriikan alta on kuitenkin havaittavissa selkeitä julkishallintoa kiristäviä toimia, jotka näkyvät kuntalaiselle saakka.

Arviot Suomen talouskasvusta vuodelle 2024 vaihtelevat nollasta reiluun prosenttiin ja sen ennustaminen on ymmärrettävästi vaikeaa siihen vaikuttavien monien muuttujien vuoksi. Kasvu määrittelee myös jakovaran julkisten palveluiden järjestämiseen valtion, tuoreiden hyvinvointialueiden ja kuntien kesken. Koska jaettavana on yhteinen kakku, myös kisa jaettavista euroista on yhteinen.

Hyvinvointialueet ovat ilmoittaneet rahoitusvajeensa yltävän jopa miljardiin euroon tänä vuonna eikä tulevaisuus näytä yhtään sen valoisammalta. Koska hyvinvointialueiden rahoitus tulee käytännössä kokonaan valtiolta, kunnissa on herännyt huoli niiden saaman valtionosuuden vähentymisestä. Helsingin seudun kehyskunnissa eli kymmenessä KUUMA-kunnassa valtionosuuksien (vos) merkitys kunnan tuloissa on muuta Suomea vähäisempi, mutta sote-uudistuksen myötä kuitenkin aiempaa merkittävästi suurempi.

KUUMA-kuntien huoli ei ole perusteeton. Syyskuun alussa julkaistut ennakkotiedot ennakoivat merkittäviä pudotuksia valtion kunnille osoittamista valtionosuuksista. Suurimmat euromääräiset pudotukset joutuvat kohtamaan Hyvinkää, Järvenpää ja Kerava, vähäisemmässä määrin myös Vihti ja Pornainen. Tuusula, Nurmijärvi ja Sipoo jäävät voittajapuolelle Kirkkonummen ja Mäntsälän pitäessä suunnilleen asemansa. Voikin perustellusti todeta, että eipä ole KUUMA-kunnatkaan veljeksiä tällä mittarilla arvioituna.

Pääministeri Petteri Orpon hallitus on käynnistänyt kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistuksen, jota valmistelemaan on asetettu erillinen valmistelutyöryhmä. Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikosen mukaan uudistuksen tavoitteena on saada kuntien rahoituksen ja valtionosuusjärjestelmän kokonaisuus vastaamaan kuntien uutta roolia peruspalvelujen järjestämisessä.

Työryhmän asettamispäätöksessä uudistusta arvioidaan verotulojen tasauksen piirissä olevien verojen tarkoituksenmukaisuudella: ”Samalla tarkastellaan tasauksen piirissä olevien verojen määrää ja tasauksen suuruutta. Perusperiaatteena on, että kuntien alueella syntyvästä verotulosta mahdollisimman suuren osan tulee jäädä kuntien omaan käyttöön, kuitenkin kaikkien kuntien elinvoima ja kuntien välinen rahoituksen tasapainoisuus huomioiden”. Tuohon on KUUMA-kuntien helppo yhtyä.

Kuntien vuoden 2024 talousarvion valmistelu tapahtuu tänä syksynä lähtökohtaisesti tiukoista, mutta kunnittain vaihtelevista lähtökohdista. Valtiovallan kädenojennuksena kunnille valtioneuvosto on valmistellut maapohjan verotuksen korotusta siten, että pienin mahdollinen veroprosentti nostetaan 0,93:sta 1,3 prosenttiin. Tämä merkitsee joissakin KUUMA-kunnissa lähes kahden miljoonan euron lisäystä kuntien kiinteistöverotuloihin. Mutta niin kuin yleensä, tässäkin kunnan tulot ovat pääosin kuntalaisen maksamia, valtionosuuksien niitä täydentäessä.

KUUMA-seutu toimii aktiivisena edunvalvojana myös kuntiemme rahoitus- ja valtionosuuskysymyksissä. Pääministeri Petteri Orpon hallitus, 13 KUUMA-seudun kansanedustajaa sekä muut sidosryhmät valtio-, maakunta ja kuntatasolla ovat yhteistyökumppaneitamme, joilla turvataan seutumme menestys myös jatkossa.

Tarmo Aarnio
yhteistyöjohtaja
KUUMA-seutu liikelaitos