Koronaepidemian toimenpiteet ajamassa kasvavan Uudenmaan kuntien taloudet kriisiin – tarvitaan yhteinen korona-exit

KUUMA-seutu muodostuu pääkaupunkiseudun ympärillä sijaitsevista 10 kehyskunnasta. KUUMA-kuntia ovat Hyvinkää, Järvenpää, Kirkkonummi, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti. KUUMA-seudun yhteenlaskettu asukasmäärä on yli 320 000. Alueen väestönkasvu on tehtyjen arvioiden perusteella vuoteen 2040 mennessä vahvempaa kuin Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen maakuntien yhteensä.

Väestönkasvu aiheuttaa Uudenmaan kasvukunnille merkittäviä investointitarpeita ja menojen etupainotteisuutta, minkä vuoksi seudun tarpeet tulisi ottaa huomioon nykyistä paremmin kansallisen tason päätöksiä tehtäessä. Näin tuetaan myös koko Suomen selviytymistä pandemioiden ja ikärakenteen vanhenemisen aiheuttamien haasteiden edessä. Korona-pandemian kohdalla tämä voisi tarkoittaa yhteisen, pidemmän aikavälin koronaexit-suunnitelman laatimista valtion ja voimakkaammin kasvavien Uudenmaan kuntien välillä.

Koronaepidemian rajoitustoimenpiteillä on erityisen dramaattiset vaikutukset Kuuma -kuntien talouteen ja sitä kautta mahdollisuuksiin turvata kuntalaisten palvelut, kuten sosiaali- ja terveyspalvelut sekä varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut. Kuuma -kuntien talous ei perustu samassa suhteessa valtionosuuksiin kuin keskimäärin Suomen kunnissa. Kuuma-kunnissa palveluiden rahoittaminen perustuu vahvasti ansiotuloverojen jako-osuuksiin. Kuntaverojen osuus verorahoituksesta on KUUMA-seudulla 76% – suurimpien kaupunkien ja väestökeskittymien joukossa vain Espoolla niiden osuus on suurempi.

Koronaepidemian aiheuttama verotuottojen aleneminen on erityisen voimakasta KUUMA -kunnissa, koska alueen verotulot koostuvat pääosin yksityissektorin yhteisöveroista ja palkkatuloista, eivätkä niinkään julkisen sektorin tai eläketulojen veroista. Yksityisen sektorin toiminnan rajoitukset sekä siitä seuraavat lomautukset ja työvoiman vähentämiset vaikuttavat suoraan KUUMA -kuntien verokertymiin. Tällä on suorat vaikutukset Kuuma -kuntien talouteen ja mahdollisuuksiin turvata kuntalaisten peruspalvelut. KUUMA -kunnilla ei ole myöskään taseessa erityisiä ylijäämiä, joilla voitaisiin pehmentää verorahoituksen aleneman vaikutuksia.

Koronaepidemiasta aiheutuvat kuntaverojen menetykset tulee korvata kunnille todellisten verokertymävaikutusten mukaisesti, jotta voidaan turvata merkittävät paikallishallinnon tulevaisuusinvestoinnit. Tämä edellyttää perusteellista kuntasektorin vaikutusten arviointia.

Koronaepidemialla on nykyisillä verotulojen jako- ja tasausperusteilla myös pidemmän aikavälin vaikutuksia kuntatalouteen sekä eri tyyppisten kuntien selviytymiseen. Edelleen ovat myös olemassa jo ennen pandemiaa tunnistetut kuntatalouden haasteet, jotka liittyvät julkisen sektorin kestävyysvajeeseen, kuntien rahoituspohjaan ja muun muassa ikääntymiseen ja väestön keskittymiseen kasvukeskuksiin. Tässä tilanteessa tulisi arvioida, mikä on peruskunnan tila vuonna 2021 ja sen jälkeen. KUUMA-kunnat ovat osaltaan valmiit yhdessä valtion ja muiden kuntien kanssa luomaan vision tulevaisuuden kunnista ja niiden menestymisen perusteista ja toimenpiteistä.

Lisätietoja: Yhteistyöjohtaja Antti Kuusela KUUMA-seutu liikelaitos puhelin 050 3182818 antti.kuusela@kuuma.fi