Yhteistyö ja vaikuttaminen

KUUMA-seudun hallitusohjelmatavoitteet 2023-2027

Helsingin seudun MAL-suunnittelu (MAL 2023)

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen näkökulmat yhdistävän MAL 2023 -suunnitelman valmistelu etenee puiteohjelman mukaisesti. Keväällä 2023 valmistuvassa suunnitelmassa esitetään maankäytön sijoittuminen, asuntotuotanto ja liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteet. Suunnitelman tavoitevuosi on 2040, mutta yhteistä näkemystä luodaan aina vuoteen 2060 asti. Suunnitelma ilmaisee kuntien yhteisen tavoitetilan seudun kehityksestä.

MAL-suunnitelma ei ole juridisesti sitova, mutta antaa lähtökohtia kuntien kaavoitukselle, asunto-ohjelmille ja liikennejärjestelmän kehittämiselle. Suunnitelmassa sovitetaan yhteen seudullisia ja valtakunnallisia tavoitteita.

MAL-suunnitelmaa valmistellaan seudullisessa yhteistyössä. Helsingin seudun kunnat vastaavat maankäytön ja asumisen suunnittelusta, HSL vuorostaan vastaa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnittelusta ja MAL-suunnitelman vaikutusten arvioinnista. Suunnitteluun osallistuu myös muita seudun, maakunnan ja valtion toimijoita. Suunnittelua ohjaavat Helsingin seudun MAL-neuvottelukunta ja Helsingin seudun liikennejärjestelmätoimikunta (HLJ-toimikunta), joissa on edustettuina suunnitteluun osallistuneet tahot.

MAL 2023 -suunnittelukierros limittyy yhteen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman (Liikenne 12) valmistelun kanssa. MAL-suunnitelma tuottaa osaltaan syötettä neljän vuoden välein päivitettävälle Liikenne 12 -suunnitelmalle. MAL 2023 -suunnitelmaluonnos valmistuu ja lähetetään lausuntokierrokselle vuoden 2023 keväällä, minkä jälkeen suunnitelma viimeistellään ja viedään hyväksymiskäsittelyyn syksyllä 2023.

Helsingin seudun MAL-sopimus 2020-2031

Lokakuussa 2020 allekirjoitettu Helsingin seudun MAL-sopimus vuosille 2020–2031 perustuu Helsingin seudun 14 kunnan ja valtion yhteiseen tahtotilaan seudun kehittämisestä. Sopimuksella vahvistetaan kuntien keskinäistä yhteistyötä ja suunnitteluyhteistyön jatkuvuutta, kumppanuutta seudun kuntien ja valtion välillä sekä osapuolien sitoutumista seudun kehittämiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin.

Sopimuksen toimenpiteet luovat edellytyksiä seudullisesti tarvetta vastaavalle monipuoliselle asuntotuotannolle sekä liikennejärjestelmän ja -investointien ja maankäytön yhteensovittamiselle. Sopimuksen lähtökohtana on vuonna 2019 hyväksytty MAL 2019 -suunnitelma. Sopimuksessa määritellään tavoitetila 12-vuotisen sopimuskauden osalta ja konkreettisia toimenpiteitä sopimuskauden ensimmäiselle nelivuotiskaudelle 2020–2023.

MAL-sopimuksessa Helsingin seudun kunnat sitoutuvat siihen, että koko sopimuskaudella valmistuu asuntotonttien asemakaavoja yhteensä 6 miljoonaa kerrosneliömetriä. Tavoitteena on, että Helsingin seudulle valmistuu 16 500 uutta asuntoa vuodessa kaudella 2020–2023. Tavoitteena on myös, että seudulle on rakennettu vuoteen 2030 mennessä noin 200 000 uutta asuntoa, joista 90 prosenttia sijoittuu seudullisesti ensisijaisesti kehitettäville maankäytön vyöhykkeille.

Valtio osoittaa kunnallistekniikka-avustusta vähintään 10 miljoonaa euroa vuodessa MAL 2019 -suunnitelman mukaisilla maankäytön ensisijaisilla vyöhykkeillä sijaitseville kohdealueille. Painopiste avustusten kohdentamisessa on täydennysrakentamisessa. Valtio avustaa lisäksi Helsingin seudun julkisen henkilöliikenteen palveluiden järjestämistä kaudella 2020–2023 arviolta 35 miljoonalla eurolla.

MAL-sopimukseen sisältyy useita liikenteen infrastruktuuria kehittäviä toimenpiteitä. Näihin lukeutuvat muun muassa pääradan kapasiteetin lisäämisen (Pasila – Riihimäki) toinen vaihe, Espoon kaupunkirata, lähijunaliikenteen varikot (ehtona Espoon kaupunkiradan toteuttamiselle), Keravan liityntäpysäköinti, Pisara-radan suunnittelun edistäminen ja seudullisen pikaraitiotieverkon suunnittelun ja toteutuksen edistäminen.

Valtio käyttää seudullisesti kustannustehokkaisiin liikennejärjestelmän parantamishankkeisiin (KUHA) kaudella 2020–2023 yhteensä 15 miljoonaa euroa, joka kohdistuu ensisijaisesti KUUMA-seudun kunnissa toteutettaviin hankkeisiin. Lisäksi valtio osoittaa 15 miljoonaa euroa Espoossa toteutettaviin vastaaviin hankkeisiin.

KUHA-rahoituksen ehtona on, että kunnat käyttävät hankkeisiin vastaavan summan kuin valtio. Hankkeilla tuetaan autojen ja polkupyörien liityntäpysäköintipaikkojen ja -alueiden toteutusta, tiivistyvän maankäytön edellytyksiä, parannetaan kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä, torjutaan ja vähennetään melulle altistumista, parannetaan liikenteen turvallisuutta sekä seudun logistiikan toimivuutta.

MAL-sopimuksen mukaan valtio aloittaa ruuhkamaksujen mahdollistamista koskevan säädösvalmistelun. Päätökset ruuhkamaksujen mahdollisesta käyttöönotosta tehdään erikseen. Valtiovarainministeriö on käynnistänyt ruuhkamaksuihin liittyvän puitelainsäädännön valmistelun syksyllä 2022. KUUMA-seutu ei hyväksy tiemaksujen käyttöönottoa Helsingin seudulla.

MAL-sopimuksen mukaan Väylävirasto, Uudenmaan ELY-keskus ja seudun kunnat laativat Uudenmaan ELY-keskuksen selvitykseen perustuen suunnitelmat ja tarvittavat maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset kaavat kahdelle raskaan liikenteen palvelualueelle siten, että niiden toteuttaminen voi käynnistyä sopimuskauden aikana. Valtio osoittaa kohteiden toteuttamiseen rahoitusta yhteensä enintään 15 miljoonaa euroa, kuitenkin enintään 75 % kustannuksista. Kuntien rahoitusosuus on 25 %.

MAL-sopimuksen toteutumista seuraa sopijaosapuolten edustajien vuosittain kokoontuva seurantakokous, jonka valmistelusta vastaa MAL-sopimussihteeristö. Seuranta-aineiston kokoamisesta vastaa sopijaosapuolista ja seututiedon tuottajista muodostettu työryhmä. Seuranta-aineiston ylläpidosta ja koordinoinnista vastaa Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY), joka kokoaa muilta sopijaosapuolilta tarvittavat seurantatiedot MAL-sopimussihteeristön ohjauksessa.

MAL-sopimuksen 2020–2031 toinen seurantakatsaus on valmistunut kesällä 2022. Seurannan mukaan asumisen kaavojen kerrosalasta 94 % sijoittui MAL 2019 -suunnitelmassa määritellyille maankäytön ensisijaisille vyöhykkeille. Asuntoja valmistui vuonna 2021 huomattavasti yli vuosittaisen 16 500 asunnon tavoitteen, yhteensä 19 019 kpl.

Kunnat asemakaavoittivat yhteensä 1,57 miljoonaa k-m2 asumiseen tarkoitettua rakennusoikeutta vuonna 2021, mikä vastaa yli 100 % tavoitteesta. Hyväksyttyjen asemakaavojen asumiseen varattua kerrosalaa tuli voimaan noin miljoona kerrosneliömetriä.

Valtion tukeman korkotukituotannon osalta MAL-sopimuksessa asetettua tavoitetta ei ole saavutettu koko seudun tasolla vuosina 2020–2021. Tavoite on ollut 9 122 asuntoa ja valmistuneita asuntoja 7 768 (toteuma 85 %). Osapuolten tulisi yhteistyössä selvittää edellytyksiä nostaa tuetun asuntotuotannon osuutta.

Liikennejärjestelmän toimenpiteet ovat edenneet MAL-seurannan mukaan pääosin hyvin. Joukkoliikenteen taloustilanne on ollut koronapandemian ja sen aiheuttaman matkustajamäärien ja lipputulojen romahduksen takia erittäin vaikea edelleen koko vuoden 2021. Palvelutaso on kuitenkin pidetty edelleen vakaana.

Edellytykset MAL-sopimuksen toteuttamiseksi ovat olemassa. Seudullisissa toimenpiteissä, muun muassa lähijunaliikenteen varikoiden, raskaan liikenteen palvelualueiden sijaintien sekä Santaradan korvaavan ratkaisun löytämisessä on kuitenkin haasteita.

KUUMA-seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteistyöryhmät:

Maankäyttö

KUUMA-kaavoitusryhmä toimii KUUMA-kuntien kaavoituksesta vastaavien tiedonvaihto- ja keskustelufoorumina.

Ryhmän tärkeimmät tehtävät vuonna 2023:

• MAL 2023 – suunnitelman viimeistelyyn osallistuminen (mahdollisena työvaiheena MAL-suunnitelman hyväksymiskäsittelyt)
• MAL-työn osalta toimitaan Uudenmaan liiton ja KUUMA-seudun välisessä yhteistyöryhmässä, jossa on jokaisen kunnan edustus KUUMA-kuntien eri ryhmistä
• KUUMA-kuntien sekä seudun ajankohtaisten ja mielenkiintoisten kaavoituksen ja maankäytön tapausesimerkkien esittelyt.

Lisäksi ryhmä valmistelee KUUMA-seudun yhteiset lausunnot maankäyttöön ja kaavoitukseen liittyen sekä reagoi tarvittaessa muihin KUUMA-seutua koskeviin maankäytön asioihin.

Kaavoitusryhmä seuraa kaavoitukseen ja maankäyttöön liittyvää lainsäädännön kehittymistä, osallistuu siitä käytävään keskusteluun ja vaikuttaa käytössään olevilla keinoilla.

Ryhmällä on edustajat MAL-projektiryhmässä, MAL-seurantatietoryhmässä, Vaikutusten arviointi -ryhmässä ja maankäyttöaineistot (MAINEISTO) -ryhmässä. Lisäksi jokainen kunta on mukana Uudenmaan liiton ja KUUMA-seudun yhteistyöryhmässä.

KUUMA-kaavoitusryhmän kokouksissa on kutsuttuna Uudenmaan liiton edustajat. Yhteistyötä muiden KUUMA-ryhmien kanssa tehdään tarpeen mukaan.

Asuminen

KUUMA-asuntoryhmä osallistuu KUUMA-kuntien kilpailukyvyn vahvistamiseen ja yhteiseen edunvalvontaan KUUMA-komission linjausten mukaisesti. Tämä tapahtuu seudullisen vuorovaikutuksen, asuntoasioiden kehittämisen ja ajankohtaisten asioiden seurannan muodossa. Kokouksissa ovat kutsuttuina Uudenmaan liiton ja Kuntaliiton edustajat sekä säännöllisesti alan asiantuntijoita alustamassa keskustelua.

Asuntoryhmä seuraa kattavasti asumisen tilannekuvaa KUUMA-seudulla. Seurattavia asioita ovat muun muassa asuntotuotannon määrä, asuntojen hallinta- ja rahoitusmuodot sekä asunnottomuuden poistamiseksi tehtävien kehittämistoimien eteneminen. Vuonna 2023 toiminnassa korostuu erityisesti asumisen huoneistojakauman ja asuntokokojen säätelyn seuranta, joka on ajankohtaista useassa KUUMA-kunnassa.

Vuonna 2023 asuntoryhmä kohdistaa huomionsa lisäksi teemoihin, joita ovat asumisen päästöjen hillitseminen, kestävä täydennysrakentaminen sekä seudun segregaatiokehityksen torjuminen. Asuntoryhmä pyrkii ratkaisemaan yhteisiä kehittämishaasteita käymällä keskustelua KUUMA-kuntien asuntopoliittisten ohjelmien toimeenpanosta, sosiaalisesta asuntotuotannosta sekä seudun väestökehityksestä.

KUUMA-asuntoryhmän yhtenä keskeisenä tavoitteena on varmistaa, että keväällä 2023 hyväksyttävästä MAL 2023 -suunnitelmasta löytyvät KUUMA-seudulle oleelliset asumisen ja asuntotuotannon kehittämiseen liittyvät asiat. Asuntoryhmä on huolehtinut ja huolehtii edelleenkin KUUMA-alueen edunvalvonnasta esimerkiksi MAL-asumisen ryhmässä. MAL 2023 -suunnitelma toimii lähtökohtana MAL-sopimukselle, jossa sovitaan tärkeimmistä lähivuosien maankäytön, asumisen ja liikenteen toimenpiteistä koko Helsingin seudulla. Asuntoryhmä tukee asumisasioiden osalta myös KUUMA-seudun neuvottelijoita, jotka osallistuvat vuonna 2023 käytäviin MAL-sopimusneuvotteluihin.

Asuntoryhmä toimii KUUMA-kuntien yhteisenä asuntoasioiden resurssiapuna. Ryhmä edistää seudun näkyvyyttä suhteessa eri sidosryhmiin ja asiantuntijaryhmiin. Ryhmä reagoi ketterästi toimintaympäristön muutoksiin, esimerkiksi hyvinvointialueiden toimintojen mahdollisiin vaikutuksiin kuntien asumisen asioihin. Ryhmä esiintyy yhtenä ja yhtenäisenä asiantuntijaryhmänä ja tuo omia painotuksiaan esille esimerkiksi ympäristöministeriön suuntaan. KUUMA-asuntoryhmä tuo vastapainoa pääkaupunkiseudun omalle työlle.

Ryhmä seuraa lainsäädännön muutoksia ja valmistelee KUUMA-kuntien yhteisiä lausuntoja ja kuntien lausuntopohjia. Asuntoryhmä toimii ohjausryhmänä Helsingin seudun ASO-yhteistyössä ja sopimusseurannassa KUUMA-kuntien asumisneuvojien verkostolle.

Liikenne

KUUMA-seudun liikenteen edunvalvonta, hyvien käytäntöjen jakaminen ja kuntien välisen liikenneyhteistyön kehittäminen kuuluvat liikenneryhmän toiminnan ytimeen vuonna 2023. Kaikki seudun kymmenen kuntaa, KUUMA-seutu liikelaitos ja Uudenmaan liitto ovat edustettuina ryhmässä. Liikenneryhmän sihteerinä toimiva KUUMA-liikennesuunnittelija on osa liikelaitoksen perustoimintaa ja työpanos kohdistuu tasapuolisesti koko KUUMA-seudun hyväksi.

Liikenneryhmän vuoden 2023 edunvalvonnan pääteemoihin lukeutuvat:

• MAL-sopimuksen 2020–2031 toteutumisen seuranta liikenteen osalta
• KUUMA-kuntien liikenteen kärkihankkeiden edistäminen (mm. KUHA-ohjelma)
• Helsingin seudun MAL 2023 -suunnittelu liikenteen osalta
• MAL-sopimusneuvottelujen käynnistyminen
• Tiemaksuihin liittyvä säädösvalmistelu
• Väyläviraston koordinoima valtion väyläverkon 8-vuotinen investointiohjelma

Liikenneryhmä on edustettuna HSL:n koordinoimien liikenteen seudullisten yhteistyö- ja seurantaryhmien toiminnassa vuonna 2023. Liikenneryhmä on mukana myös Uudenmaan liiton liikenneryhmän toiminnassa sekä edustettuna MAL 2023 -valmisteluun liittyvässä Uudenmaan liiton ja KUUMA-seudun yhteistyössä. Liikenneryhmän tehtävänä on valmistella KUUMA-seudun yhteiset, liikenteeseen liittyvät lausunnot ja edistää omalta osaltaan seudun liikenneturvallisuuteen liittyvää yhteistyötä. Ryhmä seuraa myös joukkoliikenteen seudullisen yhteistyön kehittämistä ja on edustettuna Uudenmaan ELY-keskuksen koordinoimassa Keski-Uudenmaan kuntien henkilöliikennetyöryhmässä.

Liikenneryhmä toimii kuntien asiantuntijoiden yhteisenä liikennefoorumina, jonka kautta välittyvä tärkeä asiantuntijatuki täydentää osaltaan kuntien omia resursseja liikenteellisissä kysymyksissä. Ryhmä mahdollistaa kuntien asiantuntijoille hyvien käytäntöjen jakamisen, tuen saamisen omaan työhön, perehtymisen seudun muiden kuntien hankkeisiin ja tiedon saamisen ajankohtaisista asioista.

Liikenteen kärkiteemat KUUMA-seudulla

KUUMA-seudun seudun liikenteen kärkiteemoihin lukeutuvat muun muassa:

• Pääradan kapasiteetin lisäämisen kolmas vaihe (Pasila-Riihimäki)
• KUHA- ja liityntäpysäköintihankkeet
• Järvenpää–Nurmijärvi -poikittaisyhteys
• Kriittinen kanta tiemaksuihin
• Henkilöliikenteen käynnistäminen Kerava–Nikkilä -radalla
• Kehä IV
• Valtatie 25 (Kehä V)

Liikenteen edunvalvonnalla on huomattava merkitys KUUMA-seudun elinvoimaisuudelle ja vetovoimalle. KUUMA-seutu on kiinteä osa Euroopan metropoliverkostoon kuuluvaa Helsingin seutua, jonka tulee olla saavutettavissa niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Toimiva liikennejärjestelmä eri kulkumuotoineen mahdollistaa osaltaan seudun kehittymisen ja tukee elinkeinoelämän kilpailukykyä.

KUUMA-seutu vastustaa tiemaksujen käyttöönottoa Helsingin seudulla. Valtion suunnasta tarvitaan instrumentteja sähkö- ja kaasuautojen yleistymisen edistämiseksi seudulla. Lisäksi valtion tulee osoittaa nykyistä vahvempaa panostusta kestävän liikkumisen edistämiseen, kuten joukkoliikenteen tukemiseen, kävely- ja pyöräväylähankkeisiin sekä liityntäpysäköintikohteisiin.

Muita seudun kannalta merkittäviä suunnitteluprosesseja

Uudenmaan maakuntakaavoitus ja valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnittelu (Liikenne 12) ovat merkittäviä KUUMA-seutuun vaikuttavia suunnitteluelementtejä MAL-suunnittelun ohella.

Uusimaa-kaava 2050

Kaikki maankäytön keskeiset teemat yhteen kokoava maakuntakaava on valmisteltu vuosina 2016–2020 rinnakkain Uusimaa-ohjelman, maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelmien ja Helsingin seudun MAL 2019 -suunnitelman kanssa. Uusimaa-kaava kattaa lähes koko Uudenmaan alueen ja sen aikatähtäin on vuodessa 2050. Maakunnan asukasluvun ennustetaan kasvavan 550 000 henkilöllä ja työpaikkamäärän 290 000 työpaikalla vuoteen 2050 mennessä. Uusimaa-kaavan päätavoitteet ovat:

• kasvun kestävä ohjaaminen ja alueiden välinen tasapaino
• ilmastonmuutokseen vastaaminen sekä luonnonvarojen ja luonnon kestävä käyttö
• hyvinvoinnin ja vetovoimaisuuden lisääminen  
• kestävä kilpailukyky

Uusimaa-kaava koostuu Helsingin seudun, Itä-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan vaihekaavoista, joilla vastataan seutujen erilaisiin tarpeisiin. Seutujen vaihekaavoja ohjaavana taustavisiona toimii oikeusvaikutukseton Uudenmaan rakennesuunnitelma, jossa esitetään kokonaiskuva maakunnan aluerakenteesta vuonna 2050. Uudenmaan maakuntavaltuusto hyväksyi Uusimaa-kaava 2050-maakuntakaavakokonaisuuden 25.8.2020. Tämän jälkeen maakuntahallitus päätti kaavojen voimaantulosta 7.12.2020. Helsingin hallinto-oikeus kielsi välipäätöksellään 22.1.2021 valtuuston hyväksymispäätösten täytäntöönpanon kaavoista jätettyjen valitusten perusteella. Hallinto-oikeuden 24.9.2021 valituksista antaman päätöksen jälkeen kaavakokonaisuus on tullut voimaan siltä osin kuin valitukset hylättiin.

Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma

Valtioneuvosto on päättänyt Suomen ensimmäisestä valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta (Liikenne 12) vuosille 2021–2032 ja antanut sen selontekona eduskunnalle 15.4.2021. Suunnitelman tarkoituksena on lisätä liikennepolitiikan pitkäjänteisyyttä.

Valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa esitetään liikennejärjestelmän nykytilaa ja toimintaympäristöä koskeva analyysi, visio liikennejärjestelmän kehittämisestä vuoteen 2050 asti ja liikennejärjestelmäsuunnitelmaa koskevat tavoitteet. Suunnitelma sisältää 12-vuotisen toimenpideohjelman, joka sisältää valtion ja kuntien toimenpiteitä sekä liikennejärjestelmää koskevan valtion rahoitusohjelman.

Ensimmäistä Liikenne 12 -suunnittelukierrosta on ohjannut liikenne- ja viestintäministerin johtama parlamentaarinen työryhmä, johon on kutsuttu edustus eduskuntaryhmistä. Yhteistyötä ja vuorovaikutusta on koordinoinut liikenne- ja viestintäministeriön johtama yhteistyöryhmä, jossa ovat olleet edustettuina keskeiset ministeriöt, virastot, maakuntien liitot sekä kaupunkiseudut ja kunnat. KUUMA-seutua tai Uudenmaan liittoa ei ole kutsuttu mukaan yhteistyöryhmään. Suunnitelma perustuu lakiin liikennejärjestelmästä ja maanteistä. Liikenne- ja viestintäministeriö vastaa suunnitelman valmistelusta. Suunnitelma laaditaan jatkossa neljän vuoden välein, aina 12 vuodeksi kerrallaan. Seuraavan kerran suunnitelma laaditaan niin, että siitä voidaan päättää keväällä 2025.

Valtion väyläverkon investointiohjelma

Väylävirasto laatii vuosittain valtion väyläverkon 8-vuotisen investointiohjelman osana valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman (Liikenne 12) toimeenpanoa. Vuonna 2022 valmistunut vuosien 2023–2030 investointiohjelma on Väyläviraston tietoon perustuva ehdotus rata-, maantie- ja vesiväylähankkeiden toteuttamisesta ja niiden vaikutuksista.

Liikenneverkon strateginen tilannekuva on yksi tärkeä lähtökohta investointiohjelmalle. Strateginen tilannekuva sisältää kuitenkin enemmän tarpeita, kuin mihin investointiohjelman rahoitustasolla ja ajanjaksolla voidaan vastata. Siksi myös tilannekuvan mukaisia hankkeita joudutaan priorisoimaan tehokkuuden ja vaikuttavuuden perusteella.

Investointiohjelmaa hyödynnetään muun muassa talousarvioesityksen valmistelussa. Investointiohjelma sisältää kehittämishankkeita, kehittämishankkeina toteutettavia isoja peruskorjaushankkeita ja hankekokonaisuuksia sekä pienempiä perusväylänpidon parantamishankkeita. Jo päätetyt kehittämishankkeet, Digirata sekä merkittävin osa perusväylänpidon toimenpiteistä eivät sisälly investointiohjelmaan.

Investointiohjelma päivitetään vuosittain. Seuraava väyläverkon investointiohjelma 2024–2031 valmistuu keväällä 2023. Vain uusin väyläverkon investointiohjelma on voimassa. Investointiohjelma päivitetään aina vastaamaan uusinta Liikenne 12 -suunnitelmaa. Vuosittain investointiohjelmaan lisätään yksi vuosi ja sen mukainen rahoitus. Investointiohjelmaan tulee vuosittaisen päivityksen yhteydessä uusia hankkeita.

Hallinnon rakenteiden kehittäminen

Sanna Marinin hallituksen keskeisin hallintouudistus koskee sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, joka toteutuu vuoden 2023 alusta lukien hyvinvointialueiden muodossa. Toinen merkittävä hallintorakenneuudistus koskee työvoima- ja elinkeinopalveluiden siirtämistä pääosin kuntien vastuulle vuoden 2024 (2025) alussa. Tämä uudistus on yhä valmisteluvaiheessa.

Metropolipolitiikka

Valtioneuvoston marraskuussa 2020 asettama metropolipolitiikan yhteistyöryhmä edistää metropolialuetta koskevien hallitusohjelman linjausten toteuttamista sekä tiivistää valtion ja metropolialueen yhteistyötä ja politiikan koordinaatiota asioissa, jotka tukevat metropolialueen kasvua, työllisyyttä, kestävää kehitystä, globaalia kilpailukykyä ja alueen erityishaasteiden ratkaisua. Yhteistyöryhmässä ovat edustettuina keskeiset ministeriöt sekä Helsingin seudun kunnat, pääkaupunkiseudun osalta edustaja Helsingistä, Espoosta, Vantaalta ja Kauniaisista sekä KUUMA-seudulta yksi edustaja.

KUUMA-seutu menestyy metropolialueella pääkaupunkiseudun rinnalla. Tämä tarkoittaa, että KUUMA-kunnille tärkeät asiat sisältyvät metropolialueen yhteisiin suunnitelmiin ja ohjelmiin ja niille ohjautuu sitä kautta valtion rahoitusta. Yhteistyöryhmän toimikausi päättyy vaalikauden 2019–2023 päättyessä. Seuraava hallitus tekee metropolipolitiikkaa koskevat ratkaisut kesällä 2023.