karttakuva1 kuva2 kuva3

Tiedotteeet

19.12.2013 17.00

Taloudessa avaimet uuden suurkaupungin syntymiseen - Keski-Uudenmaan kaupungista myös oma sote-alue

Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen tärkeimmäksi tekijäksi on noussut talous. Kuinka vältetään uhkaavalta näyttävä kuntatalouden syöksykierre, ratkaissee myös selvityksen lopputuloksen. Sopeuttamistoimia voi kukin kunta tehdä myös erikseen, mutta samalla säästöllä yksi iso kaupunki pystyy pääsääntöisesti tarjoamaan toimivamman palveluverkon kuin kunnat erikseen.

Tänään valmistunut yhdistymisselvityksen väliraportti osoittaa yllättäen, että keskiuusmaalaisen palveluverkon iso ongelma on tehottomat suuret koulut - verrattuna opetushallituksen tilastoihin valtakunnan keskiarvoista. Oppilaista 70% käy isoja yli 300 oppilaan kouluja, joissa kustannukset oppilasta kohden ovat keskimäärin 7 013 euroa ja tilaa on 15,3 neliöitä oppilasta kohden. Koulujen käytön tehostamisella aikaansaadaan suurimmat toiminnan säästöt. Tilankäytön tehostamisella säästetään myös kiinteistöjen ylläpitokuluissa. Kaikkein pienimmät koulut osoittautuivat tehokkaiksi verrattuna koko maan keskiarvoihin vastaavan kokoisista kouluista.

 Taloustilanteen vakavuudesta kertoo eniten se, että vaikka palveluverkko rakennettaisiin aivan uudelleen ja tehokkaimmaksi mahdolliseksi, ei ole mahdollista saavuttaa kuin enintään kolmasosa tarvittavasta sopeuttamistarpeesta. On siis pakko panostaa voimakkaasti erityisesti kuntapalveluiden ja -toimintojen tehostamiseen. Selvityksen väliraportti osoittaa, että tähän on hyvät mahdollisuudet.

Käytännöt ja tehokkuus vaihtelevat suuresti

Keski-Uudenmaan kunnissa on palvelujen ja toimintojen kustannustehokkuudessa ja toimintatavoissa suurta vaihtelua. Vaihtelut johtuvat kuntien koosta, sijainnista, historiasta sekä kuntien tekemistä valinnoista. Esimerkiksi pienet kunnat hoitavat palveluitaan ja toimintojaan useammin ostopalveluina kuin isot kunnat.

Nykytilanteen suurimpia haittoja ovat yksittäisten kuntien huonot edunvalvontamahdollisuudet, niukat taloudelliset resurssit ja toiminnallisten yksiköiden haavoittuvuus. Haavoittuvuus tarkoittaa esimerkiksi, että erityis- ja kehittämisosaamista vaativat tehtävät keskittyvät vain harvoille, joiden sairastuminen tai irtisanoutuminen on suuri riski toimintojen jatkumiselle. Maankäytön perusongelma on kuntien raja-alueiden hyödyntämättömyys ja siitä seuraava yhdyskuntarakenteen epätaloudellinen kehitys.

Nykytilanteen suurimpana etuna on kuntien ketteryys ja asiakaslähtöisyys. Esimerkiksi yrityksille pystytään luomaan nopealla aikataululla ratkaisuja. Tämä tila halutaan ehdottomasti säilyttää jatkossakin, sekä saavuttaa suuruuden ekonomia ja tehokkuus. Nykytilannetta pidetään hyvänä monien muidenkin palveluiden ja toimintojen kannalta.

 

Sote-palveluista vastattava lähellä kuntalaista

Keski-Uudenmaan kuntien väestö on suhteellisen nuorta ja tervettä, mediaani-ikä on 46 vuotta. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon käyntejä on keskimäärin koko maata vähemmän. Väestö kuitenkin ikääntyy myös Keski-Uudellamaalla. Iäkkäiden henkilöiden perusterveydenhuollon avohoitokäyntikertoja on nyt saman verran kuin koko maassa keskimäärin, mutta potilasta kohti käyntejä on 5% enemmän. Lisäksi alueella on somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäiviä peräti 18% enemmän kuin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä keskimäärin.

Tämä vaatii ehdottomasti tarkempaa selvittämistä, ja osoittaa, että sote-palveluiden järjestämisvastuu on pidettävä siellä, missä asiakkaatkin ovat. Kaukaa maakunnasta tai metropolista hallinnoimalla kunnat päätyvät seurausten maksajiksi vailla vaikutusmahdollisuutta asiantilan syihin. Yhdistymisselvityksen keskeisimpiä lähtökohtia on, että mahdollinen uusi suurkaupunki on myös oma sote-alueensa, joka vastaa mahdollisimman kattavasti asukkaidensa sote-palveluista.

Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yhdistymisselvitys käynnistyi kesäkuussa 2013. Syksyn aikana on jo valmistunut ehdotus uuden kaupungin visioksi ja talousselvityksen väliraportti. Nyt valmistuneeseen väliraporttiin on koottu kuntapalvelujen nykytilan arviointi sekä asiantuntijoiden talous- ja palveluverkkoselvitykset. Selvityksen poliittinen ohjausryhmä pyytää väliraportista kunnilta lausunnot.

Yhdistymisselvitys jatkuu 1.1.2014 siten, että väliraporttilausunnot huomioiden valitaan uudelle kaupungille palveluverkon uudentamiseen liittyvät toimenpiteet (ml. tavoitteellinen pitkän tähtäimen palveluverkko) sekä suunnitellaan palvelut, toiminnot ja päätöksenteko- ja lähidemokratiamalli. Selvitys on kokonaisuudessaan valmis kesällä 2014. Päätökset mahdollisesta kuntien yhdistymisestä tehdään vuoden 2014 loppuun mennessä.

Lue koko väliraportti tästä.


Lisätietoja:

Ohjausryhmän puheenjohtaja:
Hyvinkään kaupunginhallituksen pj Annika Kokko, puh.044-273 1967

Ohjausryhmän varapuheenjohtaja:
Nurmijärven kunnanvaltuuston pj Petri Kalmi, puh.044-357 0808

Ohjausryhmän varapuheenjohtaja:
Tuusulan kunnanvaltuuston 2. varapj Arto Lindberg, puh. 040-512 3272

Selvityksen talousasiantuntija, HT Eero Laesterä, puh. 0400-735 772

Selvityksen palvleuverkkoasiantuntija, TT Heikki Lonka, puh. 050-350 4297

 

Selvityksen nykytila-analyysit teemoittain:

  • demokratia: Mäntsälän kunnanjohtaja Esko Kairesalo, puh. 040-314 5200
  • talouspalvelut: Tuusulan kunnanjohtaja Hannu Joensivu, puh.040-314 3001
  • maankäyttö, asuminen, liikenne, ympäristö: Järvenpään kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen, puh. 040-315 2230
  • sote-palvelut: Nurmijärven kunnanjohtaja Kimmo Behm, puh. 040-317 2000
  • sivistyspalvelut: Pornaisten kunnanjohtaja Markku Hyttinen, puh.040-724 6907
  • tekniset palvelut ja tietojärjestelmät: Sipoon kunnanjohtaja Mikael Grannas, puh.040-752 9803
  • hallinto-, henkilöstö- ja tukipalvelut: Hyvinkään henkilöstöjohtaja Vesa Tuunainen, puh. 040-834 9385
  • kilpailukyky: Keravan kaupunginjohtaja Petri Härkönen, puh.040-318 2020

Palaa otsikoihin



print
logo nettiin

Lue lisää sivuiltamme:

Kuntauudistus ja metropoliratkaisu



Lue lisää Itä-Uudenmaan yhdistymisselvityksestä

Itä-Uudenmaan yhdistymisselvitys



Poutapilvi web design - P4