newsletter 1
Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitys
Uutiskirje 1/2014

KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN LOPPURAPORTTI VALMIS

Suunnitelma Keski-Uudenmaan kaupungiksi on valmistunut. Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yhdistymisselvityksen poliittinen ohjausryhmä käsitteli tänään selvityksen  loppuraportin.



Ohjausryhmlogo uudenmaan kaupunki vaaka (2)ä pyytää selvitysalueen kuntia sitoutumaan lokakuun puoliväliin mennessä kestävään taloudenpitoon sekä henkilöstöjärjestelyihin.


Kunnat, jotka nyt hyväksyvät ns. lähentymis- ja henkilöstökriteerit, tekevät lopullisen päätöksen mahdollisesta yhdistymisestään viimeistään kuusi kuukautta sote-lain tultua voimaan - kuntarakennelain mukaisesti. Kunnat, jotka päättävät olla sitoutumatta kriteerien toteuttamiseen, hylkäävät samalla omalta osaltaan yhdistymismahdollisuuden jo tässä vaiheessa.



KUNTIEN YHDISTYMISESTÄ ENEMMÄN ETUJA KUIN HAITTOJA


Yhdistymisselvityksen loppuraportin mukaan Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisestä on enemmän etuja kuin haittoja verrattuna kuntien jatkamiseen itsenäisinä, jos

  1. itsenäiset kunnat toteuttavat talouden sopeuttamistoimia vuosina 2015-2016 ohjausryhmän ehdottamien lähentymiskriteereiden mukaisesti
  2. itsenäiset kunnat hyödyntävät henkilöstön eläköitymisen ja muun poistuman vuosina 2015-2016 ohjausryhmän ehdottamien henkilöstökriteereiden mukaisesti ja
  3. Keski-Uudenmaan kaupunki toteutetaan yhdistymisselvityksen loppuraportin mukaisesti.

Selvityksen mukaan itsenäisten kuntien talouden sopeuttamistarve on vuosina 2015-2016 on 112 Me, josta ne omien arvioidensa mukaan pystyvät omin toimin kattamaan 67,6 Me. Keski-Uudenmaan kaupungin arvioitu sopeuttamispotentiaali vuosina 2017-2030 on yhteensä 156 Me.



TÄLLAINEN ON ÄLYKÄS JA VERKOSTOMAINEN KESKI-UUDENMAAN KAUPUNKI


Vuonna 2030 kaupungissa asuu noin 300 000 asukasta. Kaupunki muodostuu     viidestä cityksi nimetystä alueesta: Tuusulanjärvi citystä, Hyvinkää citystä, Nurmijärvi citystä, Sibbesborg citystä ja Mäntsälä citystä. Palvelut ovat saavutettavissa cityalueen lähipalveluina, citypalveluina, kaupunkipalveluina sekä sähköisesti. Joukkoliikenne tavoittaa valtaosan asutuksesta ja poikittaisyhteydet ovat parantuneet. Katso kartta Keski-Uudenmaan kaupungista täältä.

 

liikennekuva tiedotteeseen_järvenpaan kaupunkiLähipalveluja on jokaisen cityn alueella useita. Niitä ovat mm. ala- ja yläkoulut (yhtenäiskoulut), päiväkodit, terveydenhuollon ennaltaehkäisevä vastaanottotoiminta, lasten ja nuorten suun terveydenhuollon palvelut, lasten- ja äitiysneuvolat, kirjaston monipalvelupisteet, leikkipuistot ja pallokentät.


Citypalveluja löytyy jokaisen cityn alueelta vähintään yhdestä paikasta. Näitä ovat mm. lukion ja toisen asteen koulutuksen toimipisteet, terveyskeskuksen kiireetön potilasvastaanotto, röntgen- ja laboratoriopalvelut, kaupungin asiakaspalvelupisteet sekä monipuolisemmat urheilukentät ja palloiluhallit.


Kaupunkipalveluita on koko Keski-Uudenmaan kaupungissa vähintään yhdessä paikassa. Näitä ovat mm. terveyskeskuksen ympärivuorokautinen päivystys sekä urheilu- ja liikuntakeskukset sekä erikoislajien hallit.



KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGISSA TOIMII AITO KUNNANOSAHALLINTO

Asukkaat osallistuvat ja vaikuttavat aktiivisesti oman cityalueensa lähipalveluihin vuorovaikutuksessa vaaleilla valittujen lähifoorumeiden (aluelautakuntien) jäsenten kanssa. Lähifoorumeita on viisi - kuten cityalueitakin. Niillä on merkittävää omaa päätös- ja budjettivaltaa.


Keski-Uudenmaan kaupunkia johtaa pormestari. Valtuuston jäsenmäärä 1.1.2017 on asukasluvusta riippuen vähintään 59 tai 67. Vuonna 2030 valtuutettuja on 75. Keskeisimmät luottamushenkilöt ovat osa- tai kokoaikaisia. Katso lähidemokratia- ja päätöksentekomallia täältä.



SOTE-UUDISTUKSESTA TULOSSA HUOMATTAVA LISÄLASKU


Selvityksen mukaan Keski-Uudenmaan kaupunki voi tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut pidemmällä tähtäimellä, vuositasolla nykyistä 26-39 Me tehokkaammin. Uhkana kuitenkin on, että eteläinen sote-alue laskuttaa selvitysalueen kuntia koko sote-alueen painotetun kapitaatioperiaatteen mukaan. Tällöin lisälaskua tulee kunnille asiantuntijoiden alustavien arvioiden mukaan yhteensä 50-60 Me vuodessa.

 



Lue lisää Keski-Uudenmaan kaupungista!